Mitä vierailukierroksesta jäi mieleen?

Aiemmassa postauksessa kerroimme tutustumiskierroksesta Suomen matemaattis-luonnontieteellisen alan erityistehtävälukioihin. Tässä lisätunnelmia kierroksesta.

Vierailimme lukuvuoden 2018-2019 aikana 13 eri lukiossa kehittämistehtäviemme puitteissa. Vierailujen tavoitteena oli tutustua luonnontieteen, matematiikan ja teknologian erityistehtävän saaneiden lukioiden toimintaan sekä lukioiden opettajiin ja rehtoreihin. Vierailuryhmään kuuluivat aina Kirsi Vakkilainen Olarista (tästä syksystä alkaen Otaniemen lukio) ja Ville Tilvis Maunulasta ja lisäksi mukanamme oli vaihtelevasti koulujemme muita opettajia ja rehtoreita.

Olemme todella otettuja, että meidät otettiin niin lämpimästi vastaan ja kouluissa oltiin valmiita uhraamaan yhteiselle tapaamiselle aikaa. Tapasimme mahtavia kollegoja, kokeneita konkariopettajia, todellisia opettajapersoonia, idearikkaita ja innokkaita pedagogeja ja intohimoisia oman alansa asiantuntijoita. Lukiot, joissa vierailimme, olivat hyvin erilaisia, isoja ja pieniä, hiukan eri tavoin painottuneita ja kaikki mielenkiintoisen omaleimaisia. Silti kaikissa oli myös paljon samaa ja tuli tunne, että kuulumme samaan heimoon. Päällimmäiseksi mielikuvaksi kierrokselta jäi innokas, osaava ja monipuolinen erityislukiokenttä, joita yhdistää palo ja kiinnostus luonnontieteitä, matematiikkaa ja teknologiaa kohtaan.

Yhteistä kaikille lukioille oli se, että erityistehtävän myötä myös lukioiden yleislinjalla luonnontieteiden ja matematiikan merkitys kasvoi. Myös erityislukion painotusopiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä kehuttiin kaikissa lukioissa ja monet pitivät tärkeänä sitä, että samoista asioista kiinnostuneet saivat ryhmässä vertaistukea.

Yhteistyö eri tahojen kanssa oli tiivistä ja monet lukiot jopa työskentelivät yhteisissä tiloissa esimerkiksi ammattikorkeakoulujen kanssa (Porin Suomalaisen yhteiskoulun lukio ja Kerttulin lukio). Kaikissa lukioissa tehtiin yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, osassa enemmän osassa vähemmän, riippuen myös lukion sijainnista. Muun muassa Tampereella opiskelijat saivat suorittaa Tampereen teknillisen yliopiston järjestämiä kursseja eli yliopiston opettajat toimivat ikään kuin lukion opettajina.

Kansainvälistä yhteistyötä tehtiin myös laajasti eri lukioissa. Monessa lukiossa yhteistyötä helpottivat kaupungin omat ystävyyskaupungit, joiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sai kaupungin tuen. Cernissä olivat kaikki vierailleet ja Cernin tyyppisiä muitakin vierailukohteita toivottiin jatkossa lisää.

Monissa lukioissa pidettiin luentosarjoja, joihin opiskelijat osallistuivat kurssien tuntien ulkopuolella. Luennoitsijoina oli muun muassa vanhoja lukioiden alumneja, yhteistyöyritysten edustajia ja yliopistojen tutkijoita. Koulukohtaisilla syventävillä kursseilla laajennettiin ja syvennettiin lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisia asioita ja toisaalta tutustuttiin poikkitieteellisiin aiheisiin. Koulukohtaiset syventävät kurssit myös sisälsivät yleensä kokeellisuutta eri muodoissa.

Erityislukiokenttämme vaikuttaa myös lukioiden ulkopuolelle. Monissa lukioissa järjestetään tiedekerhotoimintaa ala- ja yläkoululaisille, pidetään tiedeviikkoja ja avoimien ovien päiviä, joihin on kaikilla vapaa pääsy. Tiedetutoreita toimii myös useassa erityislukiossa ja tiedetutorit muun maussa auttavat alempiluokkalaisia tai antavat välituntiohjausta.

Koulurakennukset ovat hyvin erilaisia. Lahdessa, Turussa ja Tampereella opiskellaan historiallisessa miljöössä, arvokkaissa, useita sukupolvia nähneissä, mutta hienosti remontoiduissa tiloissa. Ihastelimme myös toimivia kemian ja fysiikan luokkia monissa kouluissa ja Otaniemen uutta lukiota suunnitellessamme saimme monta hyvää vinkkiä vierailukierrokselta.

Suurimmassa osassa kouluista sisäänotto tapahtui painotetun keskiarvon mukaisesti. Vain muutamassa koulussa, kuten meillä Otaniemessä ja Maunulassa sekä Hyvinkään Sveitsin lukiossa sisäänotto perustui pääsykokeeseen. Myös sisäänottomäärät vaihtelivat 18 opiskelijasta aina 80 opiskelijaan. Pienimmät lukiot opiskelijamäärältään olivat Maunula ja Nurmo, joissa molemmissa on noin 350 opiskelijaa. Olarikin kuului tähän joukkoon, mutta Olarin muuttuessa Otaniemen lukioksi opiskelijamäärä on kasvanut yli 900 opiskelijaan, joten se on Järvenpään lukion kanssa suurimpia luma-erityistehtävän saaneita lukioita. Erityistehtävään otettavien sisäänottomäärässä Helsingin luonnontiedelukio (80), Hyvinkään Sveitsin lukio (70) ja Tampereen Klassillinen lukio (72) pitävät kärkipäätä.

Nyt kun olemme tulleet tutuiksi toisillemme, erityistehtävälukioiden ympärille rakennettu Lukema-verkosto lisää toivottavasti ideoiden vaihtoa lukioiden välillä ja edistää kaikenlaista yhteistyötä.

Teksti: Kirsi Vakkilainen, Otaniemen lukio