
Lukema2022 – 28.-29.4.2022
Kiitos kaikille tapahtumaan osallistuneille!
Lukema -tapahtuman teemana oli tänä vuonna ’Hyvinvoiva tulevaisuus’. Ohjelmassa oli tuttuun tapaan luentoja ja työpajoja. Mukana oli jälleen huippuasiantuntijoita: Emilia Nordlund VTT:ltä puhui tulevaisuuden ruuasta, Marja Roslund Lukelta valotti monimuotoisuuden vaikutusta hyvinvointiin, Sesilja Aranko Aalto-yliopistosta kertoi tulevaisuuden materiaaleista ja energiakysymyksiä pohdittiin VTT:n Antti Araston kanssa. Perjantain LukemaTalk-osuuden paneelikeskustelussa olivat mukana Sitran Katri Vataja, Aalto-yliopiston Risto Sarvas ja Ouran Heli Koskimäki. Tapahtumassa päästiin osallistumaan myös ajankohtaisiin työpajoihin, verkostoitumaan kollegojen ja yhteistyötahojen kanssa.
Tapahtumassa sai ensi-iltansa Nina Pulkkiksen Lukemalle tuottama tiededokumentti ’Muutosta ilmassa’. Käy katsomassa se täällä!
Jos kuvat eivät avaudu, löydät ne myös täältä!
Kuvien lisäksi on julkaistu Lukema2022 Aftermovie!
Puhujat
Tulevaisuuden ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Tulevaisuuden terveydenhuolto on ennaltaehkäisevää, ennakoivaa, regeneratiivista ja ihmisen tasapainoista toimintakykyä palauttavaa. Terveydenhuolto tulee myös siirtymään vähitellen keskitetystä ja hierarkisjohtoisesta järjestelmästä hajautettuun ja desentraloituun yksilön terveyteen keskittyvään järjestelmään (lohkoketjut ym.). N=1 eli yksilön terveys tulee nousemaan kaiken keskiöön. Tästä myös biohakkeroinnissa on kyse. Biohakkerointi onkin tarttuvampi termi ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle.
Olli Sovijärvi, lääkäri, tietokirjailija ja biohakkeri.
Kuinka tuottaa hämähäkinsilkkiä bakteereilla?

Käytössämme olevat materiaalit määrittävät paljolti elämäntapaamme.
Esittelen tulevaisuuden biomateriaalien kehitystä ja niihin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.
Sesilja Aranko, Staff Scientist, Aalto-yliopisto
Luonnon monimuotoisuuden merkitys ihmisen terveyden kannalta

Immuunijärjestelmän ja mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet radikaalisti modernissa nyky-yhteiskunnassa. Samaan aikaan luonnon monimuotoisuus on vähentynyt kriittiselle tasolle. Lukuisissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että luonnon ja ihmisen terveys ovat toisiinsa kytköksissä ja monimuotoisen luontoaltistuksen on todettu edistävän sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia että immuunipuolustuksen kehittymistä luonnon mikrobialtistuksen kautta.
Marja Roslund, tutkijatohtori, Luonnonvarakeskus
Hiilineutraali energiatulevaisuus – uusiutuvaa vetyä ja vihreää sähköä?

Ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja kaikki vaadittavat keinot ovat olemassa. Vihreä energiamurros tapahtuu paraikaa ja mullistaa maailman energiatasapainoa.
Antti Arasto, Vice President, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Megatrendit ja heikot signaalit tulevaisuusajattelun työkaluina

Kuva: Miikka Pirinen
Tulevaisuusajattelu ja ymmärrys tulevaisuuden erilaisista mahdollisista kehityskuluista on epävarmassa ja yllätysten maailmassa entistäkin tärkeämpää. Esityksessäni avaan, miten megatrendit ja heikot signaalit auttavat tulevaisuuden erilaisten kehityssuuntien ja muutosten ennakoinnissa, toisenlaisten tulevaisuuksien ajattelemisessa sekä toivottavien tulevaisuuksien eteen toimimisessa.
Katri Vataja, ennakointi- ja strategiajohtaja, HTT, Sitra
Itsensä mittaaminen, pitkäaikaisen datan hyödyntäminen yksilö ja yhteiskuntatasolla

Puettavat anturit ovat nykyajan trendi ja itsensä mittaaminen yleistyy. Esityksessäni käyn läpi Oura-sormuksen tuottaman datan avulla mitä datan avulla voi oppia itsestään.
Heli Koskimäki, Dr (Tech), Adj. Prof, Head of Future Technology, Oura Health
Kohti kestävää ruokajärjestelmää

Ruokajärjestelmä on isojen kestävyyshaasteiden edessä, ja siksi tarvitaan nopeasti muutoksia nykyisiin ruoantuotantomenetelmiin sekä uusien ruoantuotantoteknologioiden käyttöönottoa. Esityksessäni avaan tulevaisuudennäkymiä kuten: 1) tulevaisuudessa pellot tuottavat rehun sijasta enemmän monipuolista terveellistä ruokaa ja pitävät maaperän elinvoimaisena; 2) uudet bioteknologiaan ja kasvihuoneteknologiaan perustuvat ratkaisut vapauttavat maa-alaa muuhun kuin ruoantuotantoon.
Emilia Nordlund, tutkimuspäällikkö, teollinen biotekniikka ja ruoka, VTT
Koulumaailma antaa vääristyneen kuvan osaamisesta ja oppimisesta

Työelämä ja osaaminen eivät ole yksilölajeja, joissa onnistuminen mitataan arvosanoilla, kokeilla ja tenteillä. Kirjaoppineita ja suoristuskeskeisiä yksilöitä maailmassa riittää, mutta suurin tarve on ihmisille, jotka saavat asioita aikaan tuomalla erilaisia ihmisiä ja osaamista yhteen, ja vielä siten että kaikki voivat hyvin eivätkä pala loppuun. Vain siten voimme oikeasti muuttaa monimutkaisia ja laajoja haasteita.
Risto Sarvas, työelämäprofessori, Aalto-yliopisto





































