Festareiden luennot & työpajat
Ajankohtaista
Harppi-festareiden ilmoittautuminen alkaa tällä sivulla 5.10. klo 10.00 osoitteessa https://www.lyyti.in/HARPPI__tiedefestarit_7123
Kysymyksiä? Laita viestiä osoitteeseen harppi(ät)mayk.fi
85 tapaa solmia solmio
Tavallisilla kravattisolmuilla on helposti omaksuttava esitysmuoto, jonka avulla kaikki mahdolliset vaihtoehdot voi esittää tai koodata. Työpajassa tutustutaan solmujen koodaukseen ja opitaan solmimaan kravattisolmut käytännössä koodien perusteella. Teoriasta kiinnostuneille annetaan eväät varmistua siitä, että erilaisia vaihtoehtoja on täsmälleen 85 kappaletta. Työpajan pitää Aalto-yliopiston matematiikan ja systeemianalyysin laitoksen johtaja Harri Hakula.
Millaista koneoppimista ja miten botteja hyödynnetään videopelien taustalla?
Työpajassa pääset kuulemaan, miten koneoppimista hyödynnetään videopelien suunnittelussa. Myös miten videopelien kehittäjät hyödyntävät erilaisia botteja. Pääset kuulemaan asiaa alan ammattilaiselta.
Työpajan pitää Ville Suur-Uski
Haluatko nähdä metsää uusin silmin?
Työpajassa tuodaan näkyväksi ihmissilmille näkymättämiä metsän asukkaita, jotka vaikuttavat metsän eliöihin. Sienijuurisienet hoitavat kasvien ravinteidenoton ja puolustavat kasveja haitallisia tunkeilijoita vastaan. Ne yhdistävät osan kasveista toisiinsa, mutta pitävät jotkut ulkopuolella. Osa sienistä hyökkää elävien kasvien kimppuun, toiset lahottavat kuollutta materiaalia ja kierrättävät ravinteita. Eläimet syövät sieniä ja sienet pyydystävät eläimiä. Bakteerit taas muovaavat osaltaan kaikkien tumallisten elämää. Session jälkeen näet luonnon uusin silmin.
Työpajan pitää Helsingin yliopiston vanhempi yliopistonlehtori Sari Timonen
Aineistopohjainen päätöksenteko tieteessä ja yhteiskunnassa – avoimen datan paja
Millaisia mittauksia tieteellisissä huippukokeissa tuotetaan? Miten data-analyysi näkyy tutkijan päivätyössä? Mitä yhteistä ilmakehätieteilijällä tai hiukkasfyysikolla on kunnallistason päättäjien kanssa? Tule työpajaan kokeilemaan omin käsin puuhailua samojen mittadatojen parissa, joilla Nobeleita taotaan ja globaaleihin ongelmiimme etsitään havaintopohjaisia ratkaisuja. Pajassa ei vaadita aiempaa ohjelmointitaitoa, mutta tietokone ja uteliasta mieltä kylläkin!
Huom. työpajan osallistujille varataan tietokoneet järjestäjän puolesta, et tarvitse omaa konetta mukaan.
Pajan pitää yliopisto-opettaja Peitsa Veteli
Dominotietokoneen rakentaminen
Tavallisessa tietokoneessa signaaleja kuljettaa sähkö, ja dominotietokoneessa tämän tehtävän hoitavat kaatuvat dominojonot. Työpajassa opit, miten loogisia portteja voidaan rakentaa dominopalikoista, ja miten näistä porteista voi rakentaa laskentaa tekevän suuremman koneen.
Pajan pitävät Helsingin matematiikkalukion opiskelijat.
Go:n alkeet
Go on yli 2 000 vuotta vanha kiinalainen kahden hengen strategiapeli ja yksi maailman suosituimmista lautapeleistä. Pelin säännöt ovat yksinkertaiset, mutta strategiaan voi syventyä loputtomiin. Tule oppimaan go:n alkeet!
Työpajan pitää Jaakko Knuuttila.
Suunnittele lääke
Design a drug: kehitä uusi lääke. Tässä toiminnallisessa työpajassa pääset kokeilemaan uuden lääkeaineen kehitystä yhdessä nuoren lääkkeiden kehittäjän kanssa.
Työpajan pitää Helsingin yliopiston kemian opiskelija Tamila Vlasova.
Pakohuoneet
Pakohuoneesta pääsee ulos selvittämällä päättelykykyä vaativia tehtäviä. Aikaa on 1 tunti. Pääsetkö ryhmäsi kanssa ulos ajoissa?
Ilmakehän pienhiukkaset ja niiden vaikutukset
Dungeons and Dragons
Valmis hyppäämään roolipelin maailmaan?
Pajan pitävät Helsingin matematiikkalukion opiskelijat.
Ursan planetaario
Koe tähtitaivaan ihmeet Ursan liikuteltavassa planetaariossa! Planetaarioesitys on mahtava elämys, joka tarjoaa ajanmukaisen käsityksen maailmankaikkeudesta. Valojen sammuessa planetaarion sisällä paljastuu kosmos pienoiskoossa: silmien tottuessa pimeään taivaalta erottuu tuhansittain tähtiä sekä muita avaruuden olioita. Työpajan järjestää Tähtitieteellinen yhdistys Ursa.
Värejä ja valoja – näe ja tee itse!
Työpajassa tutustutaan värikkäisiin ja valoisiin kemiallisiin reaktioihin. Työpajan demo-osuuden jälkeen on sinun vuorosi: pääset tekemään omia kokeellisia tutkimuksia värien ja valojen maailmassa!
Pajan pitää kemian opettaja Elina Sjöholm.
Matemaattinen ongelmanratkaisu
Tämä kuvaus päivittyy. Työpajan pitää professori Anne-Maria Ernvall-Hytönen Helsingin yliopistosta.
Luento: Avaruussää
Mitä avaruussää oikeastaan on, ja mitä tapahtuisi, jos Maahan osuisi samanlainen äärimmäinen aurinkomyrsky kuin Carringtonin myrsky vuonna 1859? Luennolla tutustutaan siihen, miten Auringon purkaukset vaikuttavat Maan lähiavaruuteen, satelliitteihin, paikannukseen ja sähköverkkoihin, ja miksi avaruussää on yhä tärkeämpi osa teknologista arkeamme. Lopuksi katsotaan myös, millaisia mahdollisuuksia nopeasti kasvava avaruusala tarjoaa nuorille.
Luennon pitää akatemiaprofessori Minna Palmroth.
Luento: Mustat aukot ja pimeä aine
Avaruuden mustat aukot ja tuntematon mutta maailmankaikkeuden täyttävä pimeä aine ovat arvoituksia, jotka ovat piinanneet kosmologeja, tähtitieteilijöitä ja hiukkasfyysikoita jo vuosikymmeniä. Yhdessä pimeän aineen ja mustien aukkojen luonne ovat modernin fysiikan tärkeimpiä ja hieman yllättäen vaikeimmiksi paljastuneita ongelmia, mutta samalla tutkimus on edennyt huimasti. Milloin avaruuden täyttävien ainesosien arvoitukseen saadaan ratkaisu ja löytyykö selitys mahdollisesti samalla kertaa molempiin ongelmiin?
Luennon pitää tohtori Tommi Tenkanen.
Luento: Uusia biomateriaaleja äänen vaimentamiseen
Tämä luento käsittelee uusia biopohjaisia akustiikkamateriaaleja, joita voidaan valmistaa sellusta ja jopa biojätteistä. Esityksessä käydään läpi miksi vaimennusmateriaaleja tarvitaan, missä niitä käytetään, miten niitä valmistetaan luonnonkuiduista ja tutustutaan erilaisiin sovelluksiin. Sovelluksia on esim. hiilinegatiiviset akustiikkalevy ja ruiskutettava akustiikkapinnoite. Lisäksi kuulet miten korvatulppia voisi valmistaa sellusta, jolloin ne olisivat biohajoavia. Kaiken kaikkiaan luvassa on mielenkiintoinen paketti akustiikkaa sekä erityisesti äänenvaimennusta!
Luennoitsija on Aalto-yliopiston professori Tapio Lokki.
Sivusto päivitetty: 2.10.2026